JUKANTUVALTA SENAATTIIN \u2013 ERKKIL\u00c4N SUVUN ESIMIES KERTOO<\/p>\n
Erkkil\u00e4n sukuyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Antti Mantere on yst\u00e4v\u00e4llisesti pyyt\u00e4nyt minua kertomaan toiminnastani, mink\u00e4 perusteella olen ker\u00e4nnyt oheisen katsauksen.<\/p>\n
Synnyin Vaasassa lokakuun 22. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 1928 hovioikeuden virkamiehen varatuomari Juuso Vilho (J.V.) Nummisen (1896\u20141960) poikana. Is\u00e4ni oli syntynyt Pohjois-H\u00e4meen Kurussa paikallisen kirkkoherran, rovasti August Mauri (A.M.) Nummisen (1857\u20141945) nuorimpana poikana. August Mauri oli l\u00e4ht\u00f6isin Kankaan kestikievaritalosta Ruoveden Mustaj\u00e4rvenkyl\u00e4st\u00e4 Pohjanmaan-H\u00e4meen tien varrelta. Pohjanmaan miehet aina kahleissa kuljetettavia h\u00e4jyj\u00e4 my\u00f6ten pitiv\u00e4t tapanaan y\u00f6py\u00e4 Kankaalla. August Maurin \u00e4idinis\u00e4 oli talonpoikaiss\u00e4\u00e4dyn puhemies vuosien 1863\u20141864, 1867 ja 1872 vuoden valtiop\u00e4ivill\u00e4 Aukusti M\u00e4kipeska. Is\u00e4ni \u00e4iti taas oli Ruoveden pappilan suuren sisarussarjan tytt\u00e4ri\u00e4 Aina Aliina Durchman (1861\u20141944), vanhaa pohjalaista pappissukua.
\nIsois\u00e4ni kertoi vanhoilla p\u00e4ivill\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 terveydelt\u00e4\u00e4n ep\u00e4vakaana h\u00e4net l\u00e4hetettiin opintielle Tampereen ala-alkeiskouluun. H\u00e4nen \u00e4itins\u00e4, M\u00e4kipeskan toimellinen tyt\u00e4r, l\u00e4hetti pojalleen Tampereelle ev\u00e4it\u00e4 Pohjanmaan miesten mukana. Matkalla pojan kaupunkiosoite kuitenkin unohtui, ja kyytimiehet kiiruhtivat koululle. Kesken oppitunnin luokan ovelle koputettiin ja Jalasj\u00e4rven mies karvalakissaan kurkisti luokkaan ja kysyi: \u201dOnkos t\u00e4\u00e4ll\u00e4 sit\u00e4 Kankahan poikaa Ruoveren Mustaj\u00e4rvelt\u00e4. \u00c4itees l\u00e4hr\u00e4tti sulle voihinkin.\u201d
\n\u00c4itini Aino Sofia Turja (1905\u20141995) taas oli lapualaista Turjan talonpoikaissukua, erkkil\u00e4l\u00e4isi\u00e4. H\u00e4nen is\u00e4ns\u00e4, lautamies Juha Turja (1876\u20141930) viljeli Lapuan kirkonkyl\u00e4ss\u00e4 Miian taloa, mutta oli my\u00f6s vankif\u00f6\u00f6r\u00e4ri ja lautamies. H\u00e4nen puolisonsa Sanna-Kaisa Nyrhil\u00e4 (1876\u20141965) oli kotoisin Lapuan Ruhan kyl\u00e4st\u00e4 Nyrhil\u00e4nm\u00e4elt\u00e4, h\u00e4nkin suuresta sisarussarjasta.
\nMieleeni muistuu tapaus Erkkil\u00e4n suvun piirist\u00e4. \u00c4idinis\u00e4ni veli, kunnallisneuvos Ernesti Aleksanteri (E.A.) Turja, joka oli ollut kokoomuksen kansanedustajana 1920-luvulta 1950-luvulle, t\u00e4ytti 70 vuotta vuonna 1952. Min\u00e4kin, vastavalmistunut maisteri, olin py\u00f6r\u00e4illyt Miiasta h\u00e4nen syntym\u00e4p\u00e4ivilleen Alap\u00e4\u00e4n Ala-Pouttuun Lapuanjoen rannalla. Kokoomuspuolueen puheenjohtajana ja my\u00f6s kansanedustajana oli sodanj\u00e4lkeisin\u00e4 vuosina hallitusneuvos Arvo Salminen (1896\u20141967), joka oli siviiliammatiltaan opetusministeri\u00f6n kansliap\u00e4\u00e4llikk\u00f6. Puolueen puheenjohtajan ominaisuudessa h\u00e4n oli saapunut onnittelemaan vanhaa puolueveteraania ja jutteli isoenoni kanssa is\u00e4nn\u00e4n kamarin kirjoitusp\u00f6yd\u00e4n \u00e4\u00e4rell\u00e4, joukko Lapuan is\u00e4nti\u00e4 ymp\u00e4rill\u00e4\u00e4n. Ilmeisesti keskustelussa tuli tauko, ja isoenoni huomasi minun istuvan kamarin oven pieless\u00e4, jolloin h\u00e4n huudahti: ”Tuuppas Jaakkoo sanomahan p\u00e4iv\u00e4\u00e4 opetusministeri\u00f6n kansliap\u00e4\u00e4llik\u00f6l\u00adlen.” Tein ty\u00f6t\u00e4 k\u00e4sketty\u00e4, jolloin E.A. esitteli minut Salmiselle: ”T\u00e4ss\u00e4 on meid\u00e4n kansallisia nuoriamme.” Enh\u00e4n min\u00e4 ollut kuulunut kansallisiin nuoriin sen paremmin kuin mihink\u00e4\u00e4n muuhunkaan puolueeseen, mutta en kehdannut ruveta korjaamaan isoenoni puhetta, vaan vaihdoin kansliap\u00e4\u00e4llik\u00f6n kanssa muutaman kunnioittavan sanan. Ja niin omituisesti k\u00e4vi, ett\u00e4 Pater Salmisen ja minun v\u00e4lill\u00e4 ehti opetusministeri\u00f6n kansliap\u00e4\u00e4llikk\u00f6n\u00e4 olla vain yksi mies, Heikki Hosia.
\n*
\nAloitin koulunk\u00e4yntini Vaasassa 1930-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4, mutta kun is\u00e4ni siirtyi hoitamaan virkaatoimittavana Alavuden tuomiokunnan kihlakunnantuomarin virkaa vuonna 1936 ja perheemme muutti asumaan Lapualle, k\u00e4vin osan alakansakoulua Lapuan Jukantuvalla ja kaksi yl\u00e4koulun luokkaa kirkonkyl\u00e4n keskuskoululla. Jukantuvalla oli opettajana rouva Suokko, keskuskoululla taas Jaakko Ikola. Koulun johtajana oli Antti Pukkila. Perheemme asui Osuuskaupan kangaskaupan yl\u00e4kerrassa. Vastap\u00e4\u00e4t\u00e4 asui Osuuskaupan johtaja Muittari. Mieleen j\u00e4i viereisen meijerin maitotonkkien kolina aamuisin jo kello viidest\u00e4 l\u00e4htien.
\nIs\u00e4ni palasi syksyll\u00e4 1939 Vaasan hovioikeuden j\u00e4seneksi ja hovioikeuden asessoriksi. N\u00e4in p\u00e4\u00e4sin aloittamaan oppikoulun k\u00e4ynnin Vaasan suomalaisessa lyseossa syyskuun alussa 1939 samana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, jolloin toinen maailmansota syttyi. Tulin ylioppilaaksi kahdeksan vuotta my\u00f6hemmin lyseosta kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1947.
\nAsuimme Vaasassa Vaasanpuistikon ja Rantakadun kulmauksessa osoitteessa Rantakatu 11 vanhassa puutalossa, jonka tunnettu liikemies Aino Lindeman oli rakentanut jo 1800-luvun puolella. Koulumatkani oli vain parin korttelin mittainen.
\nVuonna 1946 is\u00e4ni kutsuttiin korkeimman oikeuden j\u00e4seneksi, oikeusneuvokseksi. Vanhempani siirtyiv\u00e4t Helsinkiin syksyll\u00e4 1946, min\u00e4 jatkoin koulukortteerissa Vaasassa viel\u00e4 kev\u00e4tkauden 1947.
\nSiirryin Helsinkiin vanhempieni kotiin Uudenmaankadun numeroon 34 syksyll\u00e4 1947, kirjoittauduin Helsingin yliopiston historiallis-kielitieteelliseen osastoon historian opiskelua varten ja liityin Etel\u00e4-Pohjalaiseen Osakuntaan. Osallistuin aktiivisesti ylioppilasel\u00e4m\u00e4\u00e4n, mutta valmistuin kuitenkin filosofian kandidaatiksi (maisteriksi) jo huhtikuun alussa 1951.
\nTarkoitukseni oli kouluttautua yliopistonopettajaksi historian alalta, mutta yhteiskunnallinen aktiivisuuteni johti minut lukuisiin teht\u00e4viin. Olin historian opiskelijain kerhon Kronoksen puheenjohtajana 1948\u20141949, Etel\u00e4-Pohjalaisen Osakunnan kotiseututoimikunnan puheenjohtajana 1949\u20141951 ja kuraattorina kolmivuotiskauden 1951\u20141954, ylioppilasyhdistys Vapauden Akateemisen Liiton puheenjohtajana viisivuotiskauden 1953\u20141957, Historiallisen Aikakauskirjan toimitussihteerin\u00e4 1959\u20141962 ja Pohjoismaiden kulttuuritoimikunnan ja Pohjoismaisen kes\u00e4yliopiston (Nordiska Sommaruniversitetet) teht\u00e4viss\u00e4 vuosina 1956\u20141962. Sain teht\u00e4v\u00e4kseni suunnitella ja perustaa Etel\u00e4-Pohjanmaan kes\u00e4yliopiston Sein\u00e4joelle 1961\u20141962. Varsinaisesti valmistelin 1950-luvulla nuorisoseuraliikkeen historiaa, jonka ensimm\u00e4inen osa valmistui 1961. N\u00e4m\u00e4 aktiviteetit p\u00e4\u00e4ttyiv\u00e4t toimintaan Urho Kekkosen vaalitoimiston p\u00e4\u00e4llikk\u00f6n\u00e4 Helsingiss\u00e4 vuosina 1961\u20131962 presidentti Kekkosta toiselle kaudelle valittaessa.
\nVuoden 1962 alusta sain nimityksen p\u00e4\u00e4ministerin kanslian alaisen valtakunnansuunnittelutoimiston suunnittelijaksi, my\u00f6hemmin tutkijaksi. Olin t\u00e4ss\u00e4 virassa nelj\u00e4 vuotta. Sain mahdollisuuden tutustua perusteellisesti Suomen kulttuuripolitiikkaan ja valmistautua tuleviin teht\u00e4viin opetusministeri\u00f6ss\u00e4. Julkaisin monien artikkelien ohella teoksen Suomen kulttuurihallinnon kehitt\u00e4minen vuonna 1965.
\nVuoden 1966 alussa siirryin uudelleenj\u00e4rjestettyyn opetusministeri\u00f6\u00f6n korkeakoulutoimiston p\u00e4\u00e4llik\u00f6ksi virkanimikkeell\u00e4 korkeakouluneuvos. Palvelin t\u00e4ss\u00e4 teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 nelj\u00e4 vuotta. Sain nimityksen korkeakoulu- ja tiedeosaston p\u00e4\u00e4llik\u00f6ksi syksyll\u00e4 1970 ja koko ministeri\u00f6n kansliap\u00e4\u00e4llik\u00f6ksi vuoden 1973 alusta lukien. Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1970 olin lyhyen aikaa opetusministerin\u00e4 Teuvo Auran ensimm\u00e4isess\u00e4 virkamieshallituksessa.
\nPalvelin n\u00e4in ollen opetusministeri\u00f6ss\u00e4 yhteens\u00e4 29 vuotta, siit\u00e4 kuukautta vaille 22 vuotta kansliap\u00e4\u00e4llikk\u00f6n\u00e4. Keskushallinnon historiakomiteassa, jota johdin, tehtiin aikanaan selvitys pitk\u00e4aikaisimmista kansliap\u00e4\u00e4llik\u00f6ist\u00e4. Selvisin siin\u00e4 j\u00e4rjestyksess\u00e4 kuudenneksi kauden pituudessa.
\nOpetusministeri\u00f6ss\u00e4 hoidin virkaani liittyen koulu- ja opetustoimen suunnittelua laajalla sektorilla, peruskoulun toteuttamista, korkeakoululaitoksen laajentamista, keskiasteen ammatillisen koulutuksen uudistamista, koululains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n uudistusta ja kehitt\u00e4mist\u00e4 eri vaiheissa jne. Johdin lukuisia komiteoita, ty\u00f6ryhmi\u00e4 ja hankkeita. Kirjoitin useita teoksia koulutuspolitiikasta ja valtionhallinnosta.
\nVirka-asemani perusteella olin muun ohella Kansallisoopperan hallintoneuvoston, Suomenlinnan hoitokunnan ja Valtion opintotukikeskuksen johtokunnan puheenjohtajana l\u00e4hes nelj\u00e4nnesvuosisadan ajan. Virkaty\u00f6n ohella osallistuin kansalaistoimintaan muun muassa Talonpoikaiskulttuuris\u00e4\u00e4ti\u00f6n, Maaseudun Sivistysliiton ja Paikallisradioliiton puheenjohtajana. Vuonna 1999 minulle suotiin ministerin nimi ja arvo.
\n*
\nSiirryin el\u00e4kkeelle marras-joulukuun vaihteessa 1994. Palasin el\u00e4kevuosina nuorisoseuraliikkeen historian pariin, ja julkaisin syksyll\u00e4 2011 l\u00e4hes viidentoista el\u00e4kevuoden ty\u00f6n tuloksena viisiosaisen nuorisoseuraliikkeen historian otsikolla Yhteis\u00f6n voima, yhteens\u00e4 3350 sivua. Jatkoksi julkaisin viel\u00e4 Etel\u00e4-Pohjanmaan nuorisoseuran varhaisvaiheita kuvaavan Kun kansanliike syntyi.
\nHistoriaty\u00f6n j\u00e4lkeen palasin muistelmien kirjoittamiseen. Syksyll\u00e4 2015 sain julkisuuteen ensimm\u00e4isen muistelmateoksen Kirkko keskell\u00e4 yhteiskuntaa, mink\u00e4 j\u00e4lkeen olen jatkanut koulutuspoliittisten ja sivistyspoliittisten muistelmien valmistelua. Vuonna 2013 julkaistiin Pohjanmaalla kolmen maakuntien liiton yhteisen\u00e4 kirjana teos Pohjalaispuheita \u2013 \u00d6sterbottniskt tal, johon sis\u00e4llytettiin viisikymment\u00e4 Pohjanmaata koskevaa tai Pohjanmaalla pit\u00e4m\u00e4\u00e4ni puhetta. Niiden k\u00e4sikirjoitukset ja muut Pohjanmaan puheet on sis\u00e4llytetty Lapuan kotiseutuarkistoon.
\nJo ministeri\u00f6ss\u00e4 1990-luvun alkupuolella sain teht\u00e4v\u00e4kseni johtaa 1940-luvun sodissa Karjalaan j\u00e4\u00e4neiden suomalaisten sotavainajien j\u00e4\u00e4nn\u00f6sten etsimist\u00e4 ja Suomeen siirt\u00e4mist\u00e4 sek\u00e4 muistopatsaiden paljastamista kentt\u00e4hautausmaille ynn\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 ja Kazakstanissa sijaitseville suomalaisten sotavankien hautapaikoille. Virkaeroni j\u00e4lkeen teht\u00e4v\u00e4\u00e4 varten perustettiin Sotavainajien muiston vaalimisyhdistys, jonka puheenjohtajana jatkoin vuoteen 2002.
\n*
\nPerheemme kaupunkiasunto on Helsingin Punavuoressa ja maalaisasuntomme Miijanm\u00e4ki Sipoossa Sipoonkorven kansallispuiston vieress\u00e4. Miijanm\u00e4ki syntyi, kun siirsimme 1970- ja 1980-luvun taitteessa vanhan Miian Lapuan kirkonkyl\u00e4st\u00e4 uuden kaupunkiasutuksen jaloista Sipooseen. Vanhan p\u00e4\u00e4rakennuksen ymp\u00e4rille on rakennettu uudesta hirrest\u00e4 muita pohjalaisrakennuksia.
\nOlin vanhempieni mukana jo pikkupoikana kes\u00e4ll\u00e4 1937 Erkkil\u00e4n suvun ensimm\u00e4isess\u00e4 kokouksessa Lapuan Haapakosken M\u00e4ki-Erkkil\u00e4ss\u00e4. Jostakin syyst\u00e4 muistiini ovat j\u00e4\u00e4neet kauniit kuhilaat elopelloilla. Olen sen j\u00e4lkeen osallistunut l\u00e4hes kaikkiin suvun kokouksiin. Vuoden 1997 kokous pidettiin meill\u00e4 Sipoon Miijanm\u00e4ess\u00e4, ensimm\u00e4isen kerran Etel\u00e4-Pohjanmaan ulkopuolella. Paikalla oli yli 400 suvun j\u00e4sent\u00e4.
\nSain vuonna 1997 kunnian tulla kutsutuksi Erkkil\u00e4n suvun esimieheksi E.A. Turjan ja lehtori Eino Sepp\u00e4l\u00e4n j\u00e4lkeen. Olen antanut huomionosoitukselle suuren arvon.
\n*
\nPuolisoni Maija Hellevi Kairikko (1933-) on syntyisin laatokankarjalaisesta, alun perin aunukselaisesta perheest\u00e4. Meid\u00e4t vihittiin Kiuruveden ortodoksisessa kirkossa vuonna 1957. Puolisoni is\u00e4 oli kauppias Viktor Kairikko (1902-1957) ja \u00e4itins\u00e4 Maria Jarkku (1908-1986). Viktorin is\u00e4ll\u00e4 Feodor Kairikolla oli kauppa ensin Aunuksen Tulemaj\u00e4rvell\u00e4, vuodesta 1919 Suistamon Loimolassa ja sotavuosina Satakunnan Kihni\u00f6ll\u00e4. Viktor Kairikolla taas oli kauppa vuodesta 1945 Kiuruveden Kukkom\u00e4ell\u00e4.
\nMaija valmistui filosofian kandidaatiksi (maisteriksi) Helsingin yliopistosta vuonna 1959. H\u00e4n toimi ensin kielentarkastajana ja sittemmin toimitusp\u00e4\u00e4llikk\u00f6n\u00e4 Sven Seveliuksen omistamassa Tietosanakirja Oy:ss\u00e4 ja sittemmin toimitusp\u00e4\u00e4llikk\u00f6n\u00e4 ja p\u00e4\u00e4toimittajana Werner S\u00f6derstr\u00f6m Osakeyhti\u00f6n tietosanakirjoissa aina el\u00e4kkeelle siirtymiseens\u00e4 vuoteen 1996 saakka. H\u00e4nen johdollaan on tehty toistasataa tietosanakirjavolyymi\u00e4, ja h\u00e4n on kasvattanut l\u00e4hes kaikki nyky\u00e4\u00e4n toimivat ensyklopedistit. Viime vaiheessa h\u00e4n oli siirt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 tietosanakirjoja digitaaliseen muotoon.
\nPerheeseemme syntyi nelj\u00e4 lasta: Mauri 1957 (l\u00e4\u00e4k\u00e4ri, l\u00e4\u00e4k\u00e4rifirman toimitusjohtaja), Anna-Maria 1958 (varatuomari, kirkon ty\u00f6ntekij\u00f6iden ammattiyhdistysjuristi), Kristiina 1964 (ylioppilasmerkonomi ja kauppias Helsingin Fredrikinkadulla) ja Katariina 1971 (teatteriohjaaja ja Teatterikorkeakoulun dramaturgian professori).
\nV\u00e4vyist\u00e4 Kristiinan mies on valtakunnallisen insin\u00f6\u00f6ritoimiston Granlund Oy:n toimitusjohtaja Pekka Metsi ja Katariinan mies Teatterikorkeakoulun \u00e4\u00e4nisuunnittelun emeritusprofessori Juhani Liimatainen.
\nMeill\u00e4 on 13 lastenlasta, joista vanhin on syntynyt 1989 ja nuorin 2016. Vanhimmat ovat jo valmistuneet l\u00e4\u00e4k\u00e4reiksi, kauppatieteen ja tietojenk\u00e4sittelyn maistereiksi ja kiinteist\u00f6insin\u00f6\u00f6riksi. Muut ovat viel\u00e4 oppilaitoksissa, ja nuorin kehdossa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
JUKANTUVALTA SENAATTIIN \u2013 ERKKIL\u00c4N SUVUN ESIMIES KERTOO Erkkil\u00e4n sukuyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Antti Mantere on yst\u00e4v\u00e4llisesti pyyt\u00e4nyt minua kertomaan toiminnastani, mink\u00e4 perusteella olen ker\u00e4nnyt oheisen katsauksen. Synnyin Vaasassa lokakuun 22. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 1928 hovioikeuden virkamiehen varatuomari Juuso Vilho (J.V.) Nummisen (1896\u20141960) poikana. Is\u00e4ni oli syntynyt Pohjois-H\u00e4meen Kurussa paikallisen kirkkoherran, rovasti August Mauri (A.M.) Nummisen (1857\u20141945) nuorimpana poikana. […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-259","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.erkkilansuku.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/259","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.erkkilansuku.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.erkkilansuku.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.erkkilansuku.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.erkkilansuku.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=259"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/www.erkkilansuku.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/259\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":280,"href":"https:\/\/www.erkkilansuku.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/259\/revisions\/280"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.erkkilansuku.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=259"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}