{"id":201,"date":"2016-03-29T14:02:17","date_gmt":"2016-03-29T11:02:17","guid":{"rendered":"https:\/\/www.erkkilansuku.fi\/?page_id=201"},"modified":"2016-03-29T14:02:17","modified_gmt":"2016-03-29T11:02:17","slug":"eino-seppala","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.erkkilansuku.fi\/index.php\/eino-seppala\/","title":{"rendered":"Eino Sepp\u00e4l\u00e4"},"content":{"rendered":"<div id=\"pl-201\"  class=\"panel-layout\" ><div id=\"pg-201-0\"  class=\"panel-grid panel-no-style\" ><div id=\"pgc-201-0-0\"  class=\"panel-grid-cell\" ><div id=\"panel-201-0-0-0\" class=\"so-panel widget widget_sow-editor panel-first-child panel-last-child\" data-index=\"0\" ><div\n\t\t\t\n\t\t\tclass=\"so-widget-sow-editor so-widget-sow-editor-base\"\n\t\t\t\n\t\t><h3 class=\"widget-title\">Henkil\u00f6kuva Eino Sepp\u00e4l\u00e4st\u00e4<\/h3>\n<div class=\"siteorigin-widget-tinymce textwidget\">\n\t<p>Erkkil\u00e4n suvun ensimm\u00e4isen sukujuhlan toteutukseen ja sukujuhlaperinteen syntymiseen, sek\u00e4 erkkil\u00e4isten yhteenkuuluvuuden perinteeseen vaikuttivat ainakin 30-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4 E.A Turja, Aleksi Alakarhu, Paavo Huhtala, Eino Sepp\u00e4l\u00e4, Aune Set\u00e4l\u00e4, Sanna Huhtala ja juhlatalon M\u00e4ki-Erkkil\u00e4n is\u00e4nt\u00e4v\u00e4ki Juho ja Sanna Erkkil\u00e4.<\/p>\n<p>Pyrimme kertomaan heist\u00e4 yhdest\u00e4 tai useammasta kerallaan seuraavissa j\u00e4senviesteiss\u00e4. Viimeksi oli juttua em\u00e4nt\u00e4 ja pitokokki Aune Set\u00e4l\u00e4st\u00e4. Nyt kerromme rovasti, lehtori Eino Sepp\u00e4l\u00e4st\u00e4. H\u00e4n oli suvun esimies vuosina 1962-1991.<\/p>\n<p>Eino Sepp\u00e4l\u00e4 syntyi 22.2.1897 Ylih\u00e4rm\u00e4ss\u00e4 Justiina os. Erkkil\u00e4 ja Gabriel Sepp\u00e4l\u00e4n kuudentena, nuorimpana lapsena. Lapsista tosin kaksi kuoli pienen\u00e4, joten sisarusparvi oli nelilapsinen. El\u00e4m\u00e4 Einon nuoruudessaYlih\u00e4rm\u00e4ss\u00e4 viime vuosisadan alussa oli aika erilaista, kuin nyky\u00e4\u00e4n ja kulkuyhteydet vaatimattomia. Justiina Erkkil\u00e4n hevosia harrastavasta talosta kotoisin olevana oli tottunut hevosiin ja valjasti hevosen helposti kulkuv\u00e4lineekseen. Kerrankin Justiina l\u00e4hti viem\u00e4\u00e4n hevosella villoja Oravaisten Kehr\u00e4\u00e4m\u00f6\u00f6n ja otti Eino-pojan mukaansa Matkalla oli portti Voltissa ja sit\u00e4 tuli Einon kertoman mukaan avaamaan vanha mies. V\u00e4h\u00e4n matkaa ajeltuaan Justiina sanoi Einolle, ett\u00e4 mies oli Isontalon Antti. Sepp\u00e4l\u00e4 oli Ylih\u00e4rm\u00e4n merkitt\u00e4vimpi\u00e4 taloja kokonsa ja toimeentulonsa puolesta, joka tietysti mahdollisti lasten koulutuksen. Tuohon aikaan tarvittiin vanhemmilta uskoa ja kaukon\u00e4k\u00f6isyytt\u00e4 koulutukseen ja sit\u00e4 Sepp\u00e4l\u00e4ss\u00e4 oli. Lapsista vanhin, Johannes, j\u00e4i kotitilalle ja muut l\u00e4htiv\u00e4t Lapualle oppikouluun. Tuohon aikaan \u201dkortteeripaikka\u201d eli asunto l\u00e4helt\u00e4 koulua oli itsest\u00e4\u00e4n selvyys lyhyemm\u00e4nkin matkan p\u00e4\u00e4st\u00e4 ja niinp\u00e4 Sepp\u00e4l\u00e4n lapsetkin tulivat \u201dkortteeria\u201d Jannelan talon toiseen p\u00e4\u00e4h\u00e4n. Jannelan talo sijaitsi nykyisten jokirannassa olevien korkeitten kerrostalojen paikalla ja oli sukulaistalo. Mukaan otettiin lehm\u00e4, ett\u00e4 oli maitoa omasta takaa ja tietysti kotoa oli ruokatarpeita omavaraista asumista varten. Tyyne-sisar oli taloudenhoitajana omien opiskelunsa ohella.<\/p>\n<p>Eino Sepp\u00e4l\u00e4 kirjoitti ylioppilaaksi silloisesta Lapuan Maanviljelyslyseosta v.1917. Tuohon aikaan ylioppilailla oli jatko-opiskelumahdollisuudet miltei rajattomat ilman p\u00e4\u00e4sykokeita ja Einokin oli ryhtym\u00e4ss\u00e4 opiskelemaan arkkitehdiksi. Kuitenkin h\u00e4n vaihtoi teologiaan Justiina-\u00e4idinkin kehottaessa n\u00e4in tekem\u00e4\u00e4n. Kodin perinteen\u00e4 ollut her\u00e4nn\u00e4isyys oli varmasti merkitt\u00e4v\u00e4 syy t\u00e4h\u00e4n. Her\u00e4nn\u00e4isyys oli juurtunut Einoon niin syv\u00e4sti, ett\u00e4 h\u00e4nen 80-vuotisjuhlaseuroissa H\u00e4meenlinnassa kaikki veisattavat virret olivat \u201dk\u00f6rttil\u00e4isten\u201d virsikirjasta l\u00f6ytyvi\u00e4 siioninvirsi\u00e4.<\/p>\n<p>Eino Sepp\u00e4l\u00e4 osallistui vapaussotaan etel\u00e4pohjalaisten joukoissa, olihan h\u00e4n juuri p\u00e4\u00e4ssyt ylioppilaaksi ja yliopisto-opiskelu oli alkamassa. Vapaussota tuli Einolle sik\u00e4li merkitt\u00e4v\u00e4ksi, ett\u00e4 h\u00e4n joutui pistimien osittelemaksi Sein\u00e4joella, mutta sai ven\u00e4l\u00e4iset luopumaan aikeistaan. Ven\u00e4j\u00e4n kielt\u00e4 jonkin verran osaavana h\u00e4n vaikutti merkitt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla siihen, ett\u00e4 ven\u00e4l\u00e4iset luopuivat taisteluista kokonaan Sein\u00e4joella ja k\u00e4\u00e4ntyiv\u00e4t takaisin todettuaan vastassa olevan taisteluvoiman olevan oletettua suuremman. N\u00e4in suuri osa koko Etel\u00e4-Pohjanmaasta s\u00e4\u00e4styi aseellisista taisteluista. Hiljaisen miehen ansioita ei ehk\u00e4 historian kirjat t\u00e4lt\u00e4 osin tarpeeksi korosta.<\/p>\n<p>Opiskelunsa ja viel\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ollessaan Eino osallistui tiiviisti Sepp\u00e4l\u00e4n toimintaan. Tila oli edelleen pitk\u00e4\u00e4n jakamaton ja Gabriel, Einon is\u00e4, kuoli vasta vuonna 1949. Einolla oli opettajan ty\u00f6st\u00e4 kes\u00e4isin pitk\u00e4sti vapaata. Sepp\u00e4l\u00e4ss\u00e4 kiinte\u00e4sti mukana olevana h\u00e4nell\u00e4 oli my\u00f6skin kiinte\u00e4 yhteys Erkkil\u00e4n sukuun, joka yhteys s\u00e4ilyi l\u00e4pi el\u00e4m\u00e4n.<\/p>\n<p>Valmistumisensa j\u00e4lkeen Eino Sepp\u00e4l\u00e4 toimi v\u00e4h\u00e4n aikaa uskonnon opettajana Porvoossa , mutta asettui sitten H\u00e4meenlinnaan. Eino toimi uskonnon opettajana H\u00e4meenlinnan Normaalilyseossa el\u00e4kkeelle siirtymiseens\u00e4 saakka. H\u00e4n vietti el\u00e4kep\u00e4ivi\u00e4 H\u00e4meenlinnassa noin 30 vuotta. H\u00e4n oli kotiutunut H\u00e4meenlinnaan siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin syv\u00e4sti, ett\u00e4 oli perustamassa H\u00e4meenlinna-seuraa vuonna 1945. H\u00e4meenlinna- seura vaalii H\u00e4meenlinnan kulttuuri- ja luontoarvoja, mik\u00e4 oli Einolle hyvin l\u00e4heist\u00e4 toimintaa, josta h\u00e4n kertoi mielell\u00e4\u00e4n. Kulttuuri ja luonto olivat h\u00e4nelle mieluisia harrastuksia l\u00e4pi pitk\u00e4n el\u00e4m\u00e4n ja puutarhan hoito oli l\u00e4hell\u00e4 h\u00e4nen syd\u00e4nt\u00e4\u00e4n nuoruudesta l\u00e4htien. Sepp\u00e4l\u00e4n talon paikalta l\u00f6ytyy viel\u00e4kin Einon istuttamia ja H\u00e4meesta siirt\u00e4mi\u00e4 puita ja kasveja. H\u00e4meenlinnassa h\u00e4n toteutti kerrostalossa asuvana puutarhan hoitoa m\u00f6kill\u00e4\u00e4n Katumaj\u00e4rven rannalla, l\u00e4hell\u00e4 nykyist\u00e4 Vanajanlinnaa. Sinne oli hyv\u00e4t julkiset liikenneyhteydet. Omaa autoa h\u00e4nell\u00e4 ei koskaan ollut, mutta h\u00e4n oli eritt\u00e4in harjaantunut k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n julkisia kulkuneuvoja l\u00e4helle ja kauas.<\/p>\n<p>Eino Sepp\u00e4l\u00e4ll\u00e4 oli eritt\u00e4in laaja yst\u00e4v\u00e4piiri, joka koostui kulttuurin ja erityisesti hengellisen alan henkil\u00f6ist\u00e4, vanhemmalla i\u00e4ll\u00e4\u00e4n Eino oli kiinnostunut my\u00f6skin \u201dmaas\u00e4teilyst\u00e4\u201d. Yksi erityinen piirre h\u00e4nell\u00e4 oli, josta me monet voisimme ottaa oppia; h\u00e4n osasi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 aikansa j\u00e4rjestelm\u00e4llisesti. Vanhoilla p\u00e4ivill\u00e4\u00e4n h\u00e4n oli Ylih\u00e4rm\u00e4ss\u00e4 sellaisia kolmen p\u00e4iv\u00e4n jaksoja silloin t\u00e4ll\u00f6in ja h\u00e4n saattoi k\u00e4yd\u00e4 tapaamassa vanhoja tuttujaan jopa kymmeness\u00e4 paikassa n\u00e4iden p\u00e4ivien aikana ja keskustella Talvitiess\u00e4, jossa h\u00e4nell\u00e4 oli \u201dkortteerinsa\u201d, ilman mink\u00e4\u00e4nlaista kiirett\u00e4.<\/p>\n<p>Sepp\u00e4l\u00e4n taloa is\u00e4nn\u00f6i nykyisin Esko Talvitie. Vanha p\u00e4\u00e4rakennus oli pitk\u00e4\u00e4n tyhjill\u00e4\u00e4n ja on siirretty Tammisaareen, jossa se on saanut uuden el\u00e4m\u00e4n.<\/p>\n<p>Eino Sepp\u00e4l\u00e4 eli el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 poikamiehen\u00e4 ja on haudattuna Sepp\u00e4l\u00e4n sukuhautaan Ylih\u00e4rm\u00e4n kirkkomaahan.<\/p>\n<p>Kuvissa alla on Sepp\u00e4l\u00e4n talo taiteilija P. Kivij\u00e4rven maalaamana 1930- luvun asussa.<\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/www.erkkilansuku.fi\/wp-content\/uploads\/2016\/03\/seppala.jpg\" rel=\"attachment wp-att-202\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignnone size-full wp-image-202\" src=\"https:\/\/www.erkkilansuku.fi\/wp-content\/uploads\/2016\/03\/seppala.jpg\" alt=\"seppala\" width=\"604\" height=\"365\" \/><\/a><\/p>\n<p>Allaolevassa kuvassa Eino Sepp\u00e4l\u00e4 on kastamassa Tommi Manteretta, kuvassa my\u00f6skin Tommin vanhemmat, isovanhemmat sek\u00e4 Anni-mumman sisar Aili ja Veikko-set\u00e4. Kuva vuodelta 1974<\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/www.erkkilansuku.fi\/wp-content\/uploads\/2016\/03\/kaste1974.jpg\" rel=\"attachment wp-att-203\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignnone size-full wp-image-203\" src=\"https:\/\/www.erkkilansuku.fi\/wp-content\/uploads\/2016\/03\/kaste1974.jpg\" alt=\"kaste1974\" width=\"594\" height=\"438\" \/><\/a><\/p>\n<p>Henkil\u00f6kuvan kokosi Esko Talvitie ja Antti Mantere<\/p>\n<\/div>\n<\/div><\/div><\/div><\/div><\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Erkkil\u00e4n suvun ensimm\u00e4isen sukujuhlan toteutukseen ja sukujuhlaperinteen syntymiseen, sek\u00e4 erkkil\u00e4isten yhteenkuuluvuuden perinteeseen vaikuttivat ainakin 30-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4 E.A Turja, Aleksi Alakarhu, Paavo Huhtala, Eino Sepp\u00e4l\u00e4, Aune Set\u00e4l\u00e4, Sanna Huhtala ja juhlatalon M\u00e4ki-Erkkil\u00e4n is\u00e4nt\u00e4v\u00e4ki Juho ja Sanna Erkkil\u00e4.Pyrimme kertomaan heist\u00e4 yhdest\u00e4 tai useammasta kerallaan seuraavissa j\u00e4senviesteiss\u00e4. Viimeksi oli juttua em\u00e4nt\u00e4 ja pitokokki Aune Set\u00e4l\u00e4st\u00e4. Nyt kerromme rovasti, [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-201","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.erkkilansuku.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/201","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.erkkilansuku.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.erkkilansuku.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.erkkilansuku.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.erkkilansuku.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=201"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.erkkilansuku.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/201\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":205,"href":"https:\/\/www.erkkilansuku.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/201\/revisions\/205"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.erkkilansuku.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=201"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}