{"id":197,"date":"2016-03-29T13:57:39","date_gmt":"2016-03-29T10:57:39","guid":{"rendered":"https:\/\/www.erkkilansuku.fi\/?page_id=197"},"modified":"2016-03-29T14:03:55","modified_gmt":"2016-03-29T11:03:55","slug":"aune-setala","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.erkkilansuku.fi\/index.php\/aune-setala\/","title":{"rendered":"Aune Set\u00e4l\u00e4"},"content":{"rendered":"

Muistoja Aune Set\u00e4l\u00e4n el\u00e4m\u00e4st\u00e4<\/h3>\n
\n\t

Aune Set\u00e4l\u00e4 (os. Turja ) syntyi 30.6.1906 ja kuoli 29.9.1996.<\/p>\n

H\u00e4nen is\u00e4 oli Matti Matinpoika Turja ( 1874 \u2013 1941 ) ja \u00e4iti Maria Aliina os.Paavola ( 1882 \u2013 1918 ).<\/p>\n

Aunen isois\u00e4 Matti Juhonpoika Turja ( 1839 \u2013 1900 ) alkoi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 Turja \u2013sukunime\u00e4 Erkkil\u00e4n sijaan.<\/p>\n

Aune syntyi perheen esikoisena ja h\u00e4nell\u00e4 oli nelj\u00e4 sisarusta, joista nuorimmainen kuoli jo puolen vuoden i\u00e4ss\u00e4. Aunen syntym\u00e4koti Turja oli iso maatila, jossa omien tilusten lis\u00e4ksi oli vuokrattuna pappilan maita. Turjassa oli kaksi piikaa ja kaksi renki\u00e4, mutta ty\u00f6t\u00e4 riitti tarpeeksi my\u00f6s omille lapsille. Viikonloppuisin ja iltaisin riitti aikaa my\u00f6s lasten leikkeihin. Esimerkiksi siihen aikaan lapset k\u00e4viv\u00e4t luistelemassa kirkonkyl\u00e4n meijerin kohdalle joen j\u00e4\u00e4lle auratulla radalla.<\/p>\n

Aunen \u00e4iti kuoli 1.1.1918 sen ajan vitsaukseen eli keuhkotautiin. Kun Liisa-mumma kuoli v.1920, joutui Aune 14-vuotiaana ottamaan p\u00e4\u00e4vastuun Turjan em\u00e4nnyydest\u00e4.<\/p>\n

Kansakoulun j\u00e4lkeen Aune meni oppikouluun yhdess\u00e4 serkkujensa kanssa ja k\u00e4vi sit\u00e4 nelj\u00e4 vuotta. Hyv\u00e4ntuulisena koulutytt\u00f6n\u00e4 Aunella oli paljon kavereita, joiden kanssa oli mukava puuhastella kaikenlaista. Pojista oltiin tietenkin kiinnostuneita ja tulevaa aviomiest\u00e4kin arvuuteltiin monin tavoin. Aunen kertoman mukaan laskettiin esimerkiksi ohiajavia valkoisia hevosia ja j\u00e4rjestyksess\u00e4 vaikkapa 16. hevosen ajaja oli tuleva aviomies. Aunen kohdalla n\u00e4in kuulemma tapahtuikin, sill\u00e4 kyseisen hevosen ajaja oli muuan Matti Set\u00e4l\u00e4 Alap\u00e4\u00e4st\u00e4.<\/p>\n

\"Hypp\u00f6\u00f6aikana\" nuoret kokoontuivat usein asemalle \"junaa lykk\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n\", ja joskus sielt\u00e4 mentiin nuorisoseuralle tansseihin salaa tai luvalla. Nuorisoseurasta tulikin Aunelle t\u00e4rke\u00e4 paikka 1920-luvulla, koska sielt\u00e4 l\u00f6ytyi tuleva aviomies. Matti Set\u00e4l\u00e4 toimi nimitt\u00e4in nuorisoseuran puheenjohtajana v. 1923 \u2013 27, ja Aunesta tehtiin samaan taloon p\u00e4\u00e4em\u00e4nt\u00e4 nuoresta i\u00e4st\u00e4 huolimatta. Naimisiin Aune ja Matti meniv\u00e4t v.1926.<\/p>\n

Nuorelleparille ostettiin nykyinen Set\u00e4l\u00e4n talo Koskikyl\u00e4st\u00e4 ja he muuttivat sinne ennen joulua v.1927. Set\u00e4l\u00e4n talo oli rakennettu v.1883 alun perin myyntitaloksi, jota omistivat mm. Esa Viitala, Annalan tehtailija ja porukka, johon Aunen is\u00e4ll\u00e4kin oli osuus. Talon rakentamisen aikaan mets\u00e4 ulottui talon p\u00e4\u00e4tyyn saakka, ja siksi mets\u00e4npuoleisen p\u00e4\u00e4tysein\u00e4n ikkunat oli j\u00e4tetty tekem\u00e4tt\u00e4. Samaan aikaan Tiistenjoelle menev\u00e4 maantie kulki Set\u00e4l\u00e4n pihan l\u00e4pi seuraillen jokirantaa Haapakoskelle p\u00e4in.<\/p>\n

Aunen ja Matin lapset syntyiv\u00e4t seuraavasti: Aino 1927<\/p>\n

Liisa 1929 \u2013 2007<\/p>\n

Jaakko 1930 \u2013 2008<\/p>\n

Jussi 1932<\/p>\n

Antti 1937<\/p>\n

Talvisodan syttymisen j\u00e4lkeen Aunelta liikeni aikaa my\u00f6s lottaty\u00f6h\u00f6n. Ty\u00f6 oli tuttua, olihan h\u00e4n ollut pikkulottana jo tytt\u00f6sest\u00e4 l\u00e4htien. Nuorisoseuralla muonitettiin junissa kulkevia sotilaita y\u00f6t\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4. Matti joutui sotaan v\u00e4h\u00e4n my\u00f6hemmin ja kaatui Laatokan Pitk\u00e4rannassa 23.2.1940. Suremaan j\u00e4iv\u00e4t lesken lis\u00e4ksi lapset, joista vanhin oli 12-vuotias ja nuorin 2-vuotias.<\/p>\n

Talonpito, lastenhoito ja aviomiehen menetys vaativat Aunelta uskomattomia voimia ja ponnistuksia. Talvisodan aikainen yhteishenki sai kuitenkin ihmeit\u00e4 aikaan. Maataloust\u00f6iss\u00e4 suurena apuna olivat Matti-veli ja l\u00e4heisen Annalan tehtaan ty\u00f6v\u00e4ki naapureiden ja yst\u00e4vien lis\u00e4ksi. Aunella olikin ainainen huoli siit\u00e4, mitenk\u00e4 h\u00e4n pystyy edes jotenkin korvaamaan auttajilleen suurenmoisen avun.<\/p>\n

Set\u00e4l\u00e4ss\u00e4 oli sotien aikana evakkoja kerrallaan nelj\u00e4kin perhett\u00e4 ja lis\u00e4ksi n\u00e4lk\u00e4paossa oleva kaupunkilais\u00e4iti pikku tytt\u00e4rens\u00e4 kanssa. Siirtov\u00e4est\u00e4 oli tietysti my\u00f6s suuri apu tilan t\u00f6iss\u00e4. Siin\u00e4 ohessa piti omat lapset kasvattaa ja opettaa jo pienest\u00e4 pit\u00e4en aikuisten t\u00f6ihin. Aune joutui tietysti itsekin raatamaan miehisiss\u00e4 t\u00f6iss\u00e4 pitki\u00e4 p\u00e4ivi\u00e4. Ehk\u00e4 ty\u00f6nteko tarjosi parasta terapiaa koville koettelemuksille? Tutuiksi tulivat ojankaivuu ja tukinajo kevyemmist\u00e4 t\u00f6ist\u00e4 puhumattakaan. Puutetta ei Aunen mukaan Set\u00e4l\u00e4ss\u00e4 kuitenkaan koskaan k\u00e4rsitty.<\/p>\n

Sotien j\u00e4lkeen alkoi Suomessa voimakas j\u00e4lleenrakennusty\u00f6. Pahimmat haavat umpeutuivat v\u00e4hitellen ja el\u00e4m\u00e4st\u00e4 saatiin tukevampi ote. Monet j\u00e4rjest\u00f6t ja yhdistykset saivat Aunesta kantavan voiman. Rakkain j\u00e4rjest\u00f6, jonka toimintaan h\u00e4n osallistui, oli varmaankin Kaatuneitten Omaiset, jota h\u00e4n oli ollut perustamassa ja jonka johtokuntaan h\u00e4n kuului l\u00e4hes 50 vuotta. Lis\u00e4ksi j\u00e4rjest\u00f6ty\u00f6t mm. silloisessa maalaisliitossa, maatalousnaisissa, Lapuan naisyhdistyksess\u00e4, kansakoulun johtokunnassa, 4H-yhdistyksess\u00e4, nuorisoseurassa, seurakunnassa ja Erkkil\u00e4n suvun parissa olivat h\u00e4nelle eritt\u00e4in t\u00e4rkeit\u00e4. Monet tunsivat Aunen erityisesti pitokokkina toimimisesta. H\u00e4n toimi lukuisten paikallisten ja maakunnallisten juhlien ja tilaisuuksien p\u00e4\u00e4em\u00e4nt\u00e4n\u00e4 vuosikymmenten ajan.<\/p>\n

Aivan oman lukunsa muodostavat ne lukuisat vierailut ja tilaisuudet, joita Set\u00e4l\u00e4ss\u00e4 on vietetty. Voitaneen todeta, ett\u00e4 Set\u00e4l\u00e4ss\u00e4 on aina ollut matala kynnys vieraan astua sis\u00e4lle ja tuvan kurkihirret ovat n\u00e4hneet rikasta ja juurevaa el\u00e4m\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Ansioistaan Aunelle my\u00f6nnettiin Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan ritarimerkki, lis\u00e4ksi h\u00e4n oli Suomen Keskustan kunniaj\u00e4sen ja Erkkil\u00e4n suvun suvunvanhin v.1992-1996.<\/p>\n

(Tiedot iso\u00e4idist\u00e4\u00e4n kokosi v. 1993 tehdyn haastattelun pohjalta Jorma Per\u00e4l\u00e4 )<\/p>\n<\/div>\n<\/div><\/div><\/div><\/div><\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Aune Set\u00e4l\u00e4 (os. Turja ) syntyi 30.6.1906 ja kuoli 29.9.1996.H\u00e4nen is\u00e4 oli Matti Matinpoika Turja ( 1874 \u2013 1941 ) ja \u00e4iti Maria Aliina os.Paavola ( 1882 \u2013 1918 ).Aunen isois\u00e4 Matti Juhonpoika Turja ( 1839 \u2013 1900 ) alkoi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 Turja \u2013sukunime\u00e4 Erkkil\u00e4n sijaan.Aune syntyi perheen esikoisena ja h\u00e4nell\u00e4 oli nelj\u00e4 sisarusta, joista nuorimmainen […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-197","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.erkkilansuku.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/197","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.erkkilansuku.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.erkkilansuku.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.erkkilansuku.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.erkkilansuku.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=197"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.erkkilansuku.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/197\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":207,"href":"https:\/\/www.erkkilansuku.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/197\/revisions\/207"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.erkkilansuku.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=197"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}