{"id":192,"date":"2016-03-29T13:52:30","date_gmt":"2016-03-29T10:52:30","guid":{"rendered":"https:\/\/www.erkkilansuku.fi\/?page_id=192"},"modified":"2016-03-29T13:52:30","modified_gmt":"2016-03-29T10:52:30","slug":"puumerkki","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.erkkilansuku.fi\/index.php\/puumerkki\/","title":{"rendered":"Puumerkki"},"content":{"rendered":"<div id=\"pl-192\"  class=\"panel-layout\" ><div id=\"pg-192-0\"  class=\"panel-grid panel-no-style\" ><div id=\"pgc-192-0-0\"  class=\"panel-grid-cell\" ><div id=\"panel-192-0-0-0\" class=\"so-panel widget widget_sow-editor panel-first-child panel-last-child\" data-index=\"0\" ><div\n\t\t\t\n\t\t\tclass=\"so-widget-sow-editor so-widget-sow-editor-base\"\n\t\t\t\n\t\t><h3 class=\"widget-title\">Erkkil\u00e4n suvun logo<\/h3>\n<div class=\"siteorigin-widget-tinymce textwidget\">\n\t<p>Minulta on muutaman kerran kysytty, ett\u00e4 mit\u00e4 tuo sukumme logo kuvaa. Olen koettanut selitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 se on puumerkki ja Erkkil\u00e4iset on aina ollut harkitsevia ja pyrkineet v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4\u00e4n turhaa poukkoilua ja niinp\u00e4 he ovat valinneet puumerkikseen suoria viivoja sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4n kuvion, jonka on ollut helppo vuolla puukolla puisiin astioihin.<\/p>\n<p>Asia j\u00e4i kuitenkin vaivaamaan ja p\u00e4\u00e4tin ottaa selv\u00e4\u00e4 Erkkil\u00e4n Reijolta, kun arvasin h\u00e4nen tiet\u00e4v\u00e4n aiheesta enemm\u00e4n. Keskustelimme antamistani lausunnoista ja Reijo totesi, ett\u00e4 pitk\u00e4lti asia olikin n\u00e4in, tosin puumerkit yleens\u00e4kin pyrittiin tekem\u00e4\u00e4n suorista viivoista juuri sen takia, ett\u00e4 niit\u00e4 oli helppo vuolla puuhun, k\u00e4ytettiinh\u00e4n puumerkki\u00e4 puisten astioitten merkitsemiseen, jos astioita lainattiin vaikkapa naapurille h\u00e4ihin tai muihin suurempiin tilaisuuksiin.<\/p>\n<p>Sen lis\u00e4ksi, ett\u00e4 puumerkill\u00e4 merkittiin omaisuutta, jotka olivat mahdollista sekaantua toisten talojen vastaaviin tavaroihin, puumerkki\u00e4 k\u00e4ytettiin allekirjoituksessa nimikirjoituksen sijasta ennen kirjoitustaidon yleistymist\u00e4. Puumerkki seurasi usein talossa sukupolvelta toiselle ja kun taloja jaettiin, kantatalon puumerkki s\u00e4ilyi usein alkuper\u00e4isen\u00e4 ja uusien talojen puumerkki oli samanlainen, mutta siihen yleens\u00e4 lis\u00e4ttiin jokin viiva tai v\u00e4k\u00e4nen lis\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p>Kysymykseen, mit\u00e4 tuo merkki kuvaa, oli Reijolla perim\u00e4tietoa. Perim\u00e4tieto on tietoa, joka on siirtynyt sukupolvelta toiselle muistitietona ja on saattanut matkan varrella muuttua, mutta on kuitenkin parasta tietoa, mit\u00e4 on aiheesta saatavissa. Puumerkki on ajalta, suunnilleen 1700-1800 lukujen vaihteen tienoilta. Puumerkki kuvaa pellavan riivin penkki\u00e4. Pellavan riipiminen tarkoitti ty\u00f6vaihetta, jossa liotettu pellava otettiin ensimm\u00e4iseen k\u00e4sittelyyn ja ty\u00f6v\u00e4lineen\u00e4 oli penkki, jossa oli keskell\u00e4 penkki\u00e4 pystyss\u00e4 puu, noin 40 cm ja sen p\u00e4\u00e4ss\u00e4 kampaa muistuttava piikkirivi. Penkill\u00e4 istuttiin vastakkain ja vedettiin sopiva nippu pellavaa piikkien l\u00e4pi, jolloin siemenkodat irtosi ja pellavat saatiin siisteiksi nipuiksi, jossa kuidut olivat saman suuntaisia.<\/p>\n<p>Lapuan historiassa on tieto Erkkil\u00e4n puumerkist\u00e4 ajalta 1663-1787. Nuo tarkat vuosiluvut eiv\u00e4t suinkaan tarkoita sit\u00e4, ett\u00e4 puumerkki olisi keksitty juuri tuona vuonna ja ett\u00e4 hylk\u00e4\u00e4minen olisi tapahtunut vuonna 1787, vaan noina vuosina puumerkki esiintyy k\u00e4r\u00e4j\u00e4kirjoissa ensimm\u00e4isen ja my\u00f6skin viimeisen kerran ja on selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kyseist\u00e4 puumerkki\u00e4 on k\u00e4ytetty paljon pitemp\u00e4\u00e4n. Tuossa puumerkiss\u00e4 ei ole yl\u00f6sp\u00e4in olevaa viivaa, vaan se on pelk\u00e4n penkin n\u00e4k\u00f6inen. Nykyinen k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4mme puumerkki on ajalta, jolloin taloa on jaettu kertaalleen ja Logomme on t\u00e4m\u00e4n jakotalon puumerkki mutta siit\u00e4 ei ole k\u00e4r\u00e4j\u00e4merkint\u00f6j\u00e4, eik\u00e4 puumerkin k\u00e4yt\u00f6n ajasta ole tuon tarkempaa tietoa. Sukumme esimies Jaakko Numminen totesi viimeisimm\u00e4n sukukirjamme esipuheessa puumerkin olevan Juho Matinpoika Erkkil\u00e4n puumerkin, h\u00e4n eli 1816-1885, t\u00e4m\u00e4 tieto tukee tuota M\u00e4ki-Erkkil\u00e4n puumerkki\u00e4. Tietenkin on hyvin todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4, ett\u00e4 puumerkki on ollut jo edellisell\u00e4 sukupolvella, tiedossani ei ole tuon edell\u00e4 olevan jaon ajankohtaa tarkemmin. Tekstin lopussa on kaksi valokuvaa, joissa toisessa on oltermanninsauvan yl\u00e4p\u00e4\u00e4 ja toisessa alap\u00e4\u00e4, jossa on kolme erilaista Erkkil\u00e4n puumerkki\u00e4.<\/p>\n<p>Kun Erkkil\u00e4n taloa jaettiin, puumerkki\u00e4 ei hyl\u00e4tty, kuten sen aikainen tapa oli, vaan siihen lis\u00e4ttiin viivoja. Kanta Erkkil\u00e4n talo jaettiin tuolloin 1700-1800 vaihteen lukujen tienoilla kolmeksi, jolloin tuli Ala-Erkkil\u00e4, M\u00e4ki-Erkkil\u00e4 ja Yli-Erkkil\u00e4. Nimitykset olivat joen virtaaman mukaan ja M\u00e4ki-Erkkil\u00e4 siirtyi nykyiselle paikalle joelta katsoen m\u00e4elle. T\u00e4ll\u00f6in alkuper\u00e4iseen puumerkkin tuli M\u00e4ki-Erkkil\u00e4n puumerkkiin viiva penkin keskelle yl\u00f6sp\u00e4in, mit\u00e4 puumerkki\u00e4 tunnuksenamme on k\u00e4ytetty, Yli-Erkkil\u00e4n puumerkiss\u00e4 viiva piirrettiin penkin alle ja p\u00e4\u00e4lle oltermannin sauvan puumerkkien mukaan, vuodelta 1815, kuten kuvan sauvassa on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4. Ilmeisesti Yli-Erkkil\u00e4n ja M\u00e4ki-Erkkil\u00e4n puumerkit olivat kuitenkin liian samanlaisia ja Yli-Erkkil\u00e4n puumerkki\u00e4 on my\u00f6hemmin muutettu niin, ett\u00e4 lis\u00e4viiva piirrettiin penkin p\u00e4\u00e4st\u00e4 jalkaan, jolloin siit\u00e4 tuli makaavaa R-kirjainta muistuttava. N\u00e4it\u00e4 R-kirjaimen mukaisia puumerkkej\u00e4 l\u00f6ytyy Yli-Erkkil\u00e4st\u00e4 viel\u00e4kin. Ala-Erkkil\u00e4n puumerkki j\u00e4i alkuper\u00e4isksi samaisen oltermannin sauvan mukaan. Puumerkin mukaan Ala-Erkkil\u00e4 katsottiin n\u00e4in ollen kantataloksi.<\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/www.erkkilansuku.fi\/wp-content\/uploads\/2016\/03\/sauva.jpg\" rel=\"attachment wp-att-193\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignnone size-full wp-image-193\" src=\"https:\/\/www.erkkilansuku.fi\/wp-content\/uploads\/2016\/03\/sauva.jpg\" alt=\"sauva\" width=\"600\" height=\"222\" \/><\/a><\/p>\n<p>T\u00e4t\u00e4 M\u00e4ki-Erkkil\u00e4n puumerkki\u00e4 on k\u00e4ytetty sukumme tunnuksena pitk\u00e4\u00e4n, vaikkakin se on toisaalta my\u00f6hemm\u00e4lt\u00e4 ajalta, kuin kantavanhempamme Jaakko Juhonpioka ja Helga Pietarintyt\u00e4r, mutta merkki olisi paljon huonommin n\u00e4kyv\u00e4, jos siit\u00e4 j\u00e4tett\u00e4isiin pystyviiva pois. Tunnuksen merkitys selke\u00e4sti kasvoi , kun se otettiin tunnukseksi sukumme viiriin, jonka suunnitteli Maija Autio, nykyisen suvunvanhimman Mikko Paloniemen aloitteesta vuonna 1978. Mielest\u00e4ni suvun tunnuksena tuo puumerkki on paikallaan ja lehti-ilmoittelussa se antaa n\u00e4kyvyytt\u00e4.<\/p>\n<p>Antti Mantere<\/p>\n<\/div>\n<\/div><\/div><\/div><\/div><\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Minulta on muutaman kerran kysytty, ett\u00e4 mit\u00e4 tuo sukumme logo kuvaa. Olen koettanut selitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 se on puumerkki ja Erkkil\u00e4iset on aina ollut harkitsevia ja pyrkineet v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4\u00e4n turhaa poukkoilua ja niinp\u00e4 he ovat valinneet puumerkikseen suoria viivoja sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4n kuvion, jonka on ollut helppo vuolla puukolla puisiin astioihin.Asia j\u00e4i kuitenkin vaivaamaan ja p\u00e4\u00e4tin ottaa selv\u00e4\u00e4 Erkkil\u00e4n [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-192","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.erkkilansuku.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/192","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.erkkilansuku.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.erkkilansuku.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.erkkilansuku.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.erkkilansuku.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=192"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.erkkilansuku.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/192\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":195,"href":"https:\/\/www.erkkilansuku.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/192\/revisions\/195"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.erkkilansuku.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=192"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}