Puumerkki

Minulta on muutaman kerran kysytty, että mitä tuo sukumme logo kuvaa. Olen koettanut selittää, että se on puumerkki ja Erkkiläiset on aina ollut harkitsevia ja pyrkineet välttämään turhaa poukkoilua ja niinpä he ovat valinneet puumerkikseen suoria viivoja sisältävän kuvion, jonka on ollut helppo vuolla puukolla puisiin astioihin.

Asia jäi kuitenkin vaivaamaan ja päätin ottaa selvää Erkkilän Reijolta, kun arvasin hänen tietävän aiheesta enemmän. Keskustelimme antamistani lausunnoista ja Reijo totesi, että pitkälti asia olikin näin, tosin puumerkit yleensäkin pyrittiin tekemään suorista viivoista juuri sen takia, että niitä oli helppo vuolla puuhun, käytettiinhän puumerkkiä puisten astioitten merkitsemiseen, jos astioita lainattiin vaikkapa naapurille häihin tai muihin suurempiin tilaisuuksiin.

Sen lisäksi, että puumerkillä merkittiin omaisuutta, jotka olivat mahdollista sekaantua toisten talojen vastaaviin tavaroihin, puumerkkiä käytettiin allekirjoituksessa nimikirjoituksen sijasta ennen kirjoitustaidon yleistymistä. Puumerkki seurasi usein talossa sukupolvelta toiselle ja kun taloja jaettiin, kantatalon puumerkki säilyi usein alkuperäisenä ja uusien talojen puumerkki oli samanlainen, mutta siihen yleensä lisättiin jokin viiva tai väkänen lisää.

Kysymykseen, mitä tuo merkki kuvaa, oli Reijolla perimätietoa. Perimätieto on tietoa, joka on siirtynyt sukupolvelta toiselle muistitietona ja on saattanut matkan varrella muuttua, mutta on kuitenkin parasta tietoa, mitä on aiheesta saatavissa. Puumerkki on ajalta, suunnilleen 1700-1800 lukujen vaihteen tienoilta. Puumerkki kuvaa pellavan riivin penkkiä. Pellavan riipiminen tarkoitti työvaihetta, jossa liotettu pellava otettiin ensimmäiseen käsittelyyn ja työvälineenä oli penkki, jossa oli keskellä penkkiä pystyssä puu, noin 40 cm ja sen päässä kampaa muistuttava piikkirivi. Penkillä istuttiin vastakkain ja vedettiin sopiva nippu pellavaa piikkien läpi, jolloin siemenkodat irtosi ja pellavat saatiin siisteiksi nipuiksi, jossa kuidut olivat saman suuntaisia.

Lapuan historiassa on tieto Erkkilän puumerkistä ajalta 1663-1787. Nuo tarkat vuosiluvut eivät suinkaan tarkoita sitä, että puumerkki olisi keksitty juuri tuona vuonna ja että hylkääminen olisi tapahtunut vuonna 1787, vaan noina vuosina puumerkki esiintyy käräjäkirjoissa ensimmäisen ja myöskin viimeisen kerran ja on selvää, että kyseistä puumerkkiä on käytetty paljon pitempään. Tuossa puumerkissä ei ole ylöspäin olevaa viivaa, vaan se on pelkän penkin näköinen. Nykyinen käyttämämme puumerkki on ajalta, jolloin taloa on jaettu kertaalleen ja Logomme on tämän jakotalon puumerkki mutta siitä ei ole käräjämerkintöjä, eikä puumerkin käytön ajasta ole tuon tarkempaa tietoa. Sukumme esimies Jaakko Numminen totesi viimeisimmän sukukirjamme esipuheessa puumerkin olevan Juho Matinpoika Erkkilän puumerkin, hän eli 1816-1885, tämä tieto tukee tuota Mäki-Erkkilän puumerkkiä. Tietenkin on hyvin todennäköistä, että puumerkki on ollut jo edellisellä sukupolvella, tiedossani ei ole tuon edellä olevan jaon ajankohtaa tarkemmin. Tekstin lopussa on kaksi valokuvaa, joissa toisessa on oltermanninsauvan yläpää ja toisessa alapää, jossa on kolme erilaista Erkkilän puumerkkiä.

Kun Erkkilän taloa jaettiin, puumerkkiä ei hylätty, kuten sen aikainen tapa oli, vaan siihen lisättiin viivoja. Kanta Erkkilän talo jaettiin tuolloin 1700-1800 vaihteen lukujen tienoilla kolmeksi, jolloin tuli Ala-Erkkilä, Mäki-Erkkilä ja Yli-Erkkilä. Nimitykset olivat joen virtaaman mukaan ja Mäki-Erkkilä siirtyi nykyiselle paikalle joelta katsoen mäelle. Tällöin alkuperäiseen puumerkkin tuli Mäki-Erkkilän puumerkkiin viiva penkin keskelle ylöspäin, mitä puumerkkiä tunnuksenamme on käytetty, Yli-Erkkilän puumerkissä viiva piirrettiin penkin alle ja päälle oltermannin sauvan puumerkkien mukaan, vuodelta 1815, kuten kuvan sauvassa on nähtävissä. Ilmeisesti Yli-Erkkilän ja Mäki-Erkkilän puumerkit olivat kuitenkin liian samanlaisia ja Yli-Erkkilän puumerkkiä on myöhemmin muutettu niin, että lisäviiva piirrettiin penkin päästä jalkaan, jolloin siitä tuli makaavaa R-kirjainta muistuttava. Näitä R-kirjaimen mukaisia puumerkkejä löytyy Yli-Erkkilästä vieläkin. Ala-Erkkilän puumerkki jäi alkuperäisksi samaisen oltermannin sauvan mukaan. Puumerkin mukaan Ala-Erkkilä katsottiin näin ollen kantataloksi.

Tätä Mäki-Erkkilän puumerkkiä on käytetty sukumme tunnuksena pitkään, vaikkakin se on toisaalta myöhemmältä ajalta, kuin kantavanhempamme Jaakko Juhonpioka ja Helga Pietarintytär, mutta merkki olisi paljon huonommin näkyvä, jos siitä jätettäisiin pystyviiva pois. Tunnuksen merkitys selkeästi kasvoi , kun se otettiin tunnukseksi sukumme viiriin, jonka suunnitteli Maija Autio, nykyisen suvunvanhimman Mikko Paloniemen aloitteesta vuonna 1978. Mielestäni suvun tunnuksena tuo puumerkki on paikallaan ja lehti-ilmoittelussa se antaa näkyvyyttä.

Antti Mantere